Hyvinvointia Korpilammelta
Päätimme perheemme kanssa suunnata pitkästä aikaa
minilomalle, yhdeksi yöksi hotelliin! Ennen korona-aikaa teimme perheemme
kanssa vastaavia päivän, parin reissuja silloin tällöin, mutta koronan myötä
hotellit, ja niin moni muukin asia, oli saanut jäädä. Mutta nyt saisi taas
mennä, korona rajoitteiden löystyttyä. Olemme puolisoni kanssa kummatkin
saaneet kaksi rokotetta koronaa vastaan, ja influenssa rokotteetkin kävimme
koko perheen voimin ottamassa. Varsinkin poikamme, kuusi ja kahdeksan vuotiaat,
ovat innoissaan.
Kohti hotelli Korpilampea siis! Espoon perukoilta,
vesipuisto Serenan läheltä löytyy 70-luvulla rakennettu betoni möhkäle keskellä
metsää, Korpilammen rannalla. Ulkokuori ei vaikuta hääppöiseltä, mutta
sisätiloissa kaikki on siistiä ja viimeisen päälle, niin kuin voisi olettaakin.
Oli todella mukavaa taas noin puolentoistavuoden tauon jälkeen kirjautua
hotelliin, vaikka ei perheemme mikään hotellien suurkuluttaja olekaan. Koti
jätettiin epäsiistiksi Helsinkiin, ei ajatella ennen isänpäivää koittavaa
siivousurakkaa nyt. Nyt nimittäin rentoudutaan! Ollaan vaan, syödään hyvin,
käydään uimassa ja saunomassa. Yritetään karistaa stressiä pois, yritetään
voida hyvin.
Aika mukavasti aikamme hotellilla kuluukin, emmekä jaksa
liikaa stressata puolisoni kanssa maskittomista kanssa vierailijoista, joita
vaikuttaisi olevan selkeä enemmistö. Lapset nauttivat suunnattomasti hotellin
uima-altaista, viihdymme osastolla aika myöhään iltaan. Saunaankin uskaltaudun
vanhemman poikani kanssa, vaikka siellä maskittomat sedät hönkivätkin. Eiköhän
tässä olla jo tarpeeksi kauan evätty itseltämme elämän pieniä iloja, toki
varovaisuus säilytetään edelleen.
Hotelli Korpilammen todellinen helmi osoittautuukin olevan,
pieneksi yllätykseksemme, juurikin hotellille nimensäkin lainannut lampi, ja
sen ympäröivä luonto. Viihdymme hotelli yön jälkeisenä aamupäivänä usean tunnin
samoillen lammen ympäröiviä luontopolkuja ja reittejä. Metsässä, luonnon
kauniissa maisemissa, linnun lauluja kuunnellen ja arvuutellen, tunnen kuinka todellakin
pystyn vähän rentoutumaan. Onhan metsässä oleskelulla ihan todistettuja terveys
hyötyjä, sydämen sykkeen madaltumisesta stressin lievitykseen.
Hotelli Korpilampea voin kyllä suositella kaikille, enkä kaikkein vähiten sen ympäröivän luonnon takia.
- Markus H
Lähteet.https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/luonto-ja-terveys/
Kiitos kirjoituksestasi, Markus!
ReplyDeleteOlen käynyt Korpilammella kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli vuoden pimeimpään aikaan joulukuussa vuosia sitten, kun olin parin päivän koulutusreissulla. Silloin aikaa luonnossa liikkumiseen ei jäänyt, lukuun ottamatta pulahdusta hyiseen lampeen saunomisen yhteydessä. Tuo pulahdus jäi kyllä mieleen! Toista kertaa kävin Korpilammella tämän vuoden toukokuussa, yhdessä perheeni ja ystäväperheen kanssa. Sattui olemaan hyvin lämmin päivä. Kiersimme rauhalliseen tahtiin lammen ja pidimme evästaukoa lammen rannalla. Kävivätpä jotkut meissä uimassakin. Korpilammen-käyntini ovat siis hyvin erilaiset, mutta molemmat olivat mieleenpainuvia erityisesti luontokokemuksen ansiosta.
Luonnossa liikkumisen ja erityisesti metsän terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Liikunta lisää fyysistä kuntoa, mutta myös muita terveys- ja hyvinvointivaikutuksia on mitattu, ja vaikutukset todettu positiivisiksi. Lyhytkin vierailu metsässä tai muualla luontoalueella vähentää tutkitusti stressiä. Ulkoilu luonnossa paitsi poistaa stressiä ja parantaa kuntoa, myös kohottaa mielialaa, koettua terveyttä, auttaa irtautumaan arjesta ja nostaa jopa itsetuntoa. Luonnon terveyshyödyt yksilöille ja yhteiskunnalle liittyvät sairauksien ehkäisyyn sekä terveyttä ylläpitävään vaikutukseen. (Tyrväinen L., Lanki T., Sipilä R. & Komulainen J. 2018.) Metsien hyödyntämisestä kansanterveyden edistäjänä onkin ilokseni alettu keskustelemaan viime aikoina entistä enemmän.
Metsä, ja luonto laajemminkin, on matalan kynnyksen harrastuspaikka. Luontoon on helppo mennä, tarvitaan oikeastaan vain sopivat vaatteet päälle ja kengät jalkaan. Suomessa lähiluontoa on saatavilla kohtuullisen hyvin myös pääkaupunkiseudulla. Myös kansallispuistoja on Suomessa runsaasti, peräti 40 kappaletta. Niiden tehtävänä on paitsi suojata luonnon monimuotoisuutta, niin antaa ihmisille mahdollisuus nauttia puhtaasta, kauniista luonnosta ja rentoutua kaukana kaupungin hälystä. Kynnys lähteä yksin metsään, jos ei siellä ole juuri käynyt, voi kuitenkin olla korkea. Siksi olisikin hyvä, että ensimmäisillä kerroilla mukana olisi joku, joka on tottunut liikkumaan maastossa.
Olen havainnut, että monilla matalan kynnyksen toimintapaikoilla kävijöiden toivelistalla on usein luontoretki. Sellainen on helppo toteuttaa, ja hyödyt ovat merkittävät. Metsän merkitystä esimerkiksi ikääntyneiden hyvinvoinnin lähteenä on tutkittu. Työtehoseuran tutkimuksessa on todettu, että ulkoilu ylläpitää vanhusten toimintakykyä sekä yhteyttä ympäristöön (Korhonen & Liski-Markkanen 2013, 2). Metsäympäristö lisää sekä psyykkisiä että fyysisiä voimavaroja ja luontokokemukset parantavat elämänlaatua.
Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat siis kiistattomia, ja siksi olisikin tärkeä varmistaa lähiluonnon säilyttäminen ja panostaa myös kuntopolkuihin ja lähiliikuntapaikkoihin. Metsässä liikkuminen pitäisi mahdollistaa kaikille, myös esimerkiksi liikuntavammaisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville. Joillakin alueilla onkin tehty tasaisia ulkoiluteitä tai leveitä pitkospuita lyhyelle pätkälle metsään, jolloin liikkuminen on mahdollista myös pyörätuolilla ja lastenvaunuilla. Ilahduttavasti ainakin Helsinkiin on viime vuosina tehty paljon myös ns. ulkoliikuntasaleja. Niihin on vapaa ja ilmainen pääsy kaikilla, vuorokauden ympäri. Myös liikuntarajoitteisia on monessa paikassa ajateltu helpolla saavutettavuudella. Tämä on mielestäni hienoa ja kannatettavaa ihmisten hyvinvointia lisäävää kehitystä.
Lähteet:
Korhonen A. & Liski-Markkanen S. 2013. Metsä ikäihmisten hyvinvoinnin lähteenä. TTS:n julkaisuja 418. Nurmijärvi. Viitattu 19.11.2021. https://www.tts.fi/files/317/tj418.pdf
Tyrväinen L., Lanki T., Sipilä R. & Komulainen J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Aikakauskirja Duodecim, 134 (13). Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 19.11.2021. https://www.duodecimlehti.fi/duo14421