Osattomat yhteiskunnassamme

 

Kuva: Tapio Haaja/ Unsplash.

Puhumme paljon syrjäytymisestä ja huono-osaisuudesta. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on köyhyyttä, asunnuttomuutta, työttömyyttä, päihdeongelmia, väkivaltaa ja yksinäisyyttä. Kaikkein näkymättömiä keskuudessamme ovat kuitenkin ne, jotka eivät virallisesti edes ole täällä ja ne, joille yhteiskuntamme palvelut eivät kuulu, tai jotka eivät tiedä olevansa oikeutettuja niihin.

 

Viime aikoina julkisessa keskustelussa ovat näkyneet tavanomaista enemmän ihmiskaupan uhrit. Heidän lukumääräänsä on mahdoton arvioida, sillä ihmiskauppa on piilorikollisuutta. Lisäksi monet uhrit ovat paperittomia, eikä viranomaisilla ole edes tietoa heidän oleskelustaan Suomessa. Avun piiriin tuli Suomessa vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla 109 uutta ihmiskaupan uhria. Tietoisuus tarjolla olevasta avusta onneksi lisääntyy jatkuvasti.

 

Ihmiskaupan uhrit ovat kuitenkin pitkälti poissa palvelujärjestelmästämme ja poissa silmistämme - joukossamme mutta yhteiskuntamme ulkopuolella. He saavat ehkä palkkansa pimeänä tai eivät saa sitä lainkaan. Suurin osa ei maksa veroja, ei saa terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita, ja monet heistä myös pelkäävät viranomaisia. He ovat tulleet maista, missä he ovat oppineet olemaan luottamatta poliisiin, tai ehkä heitä on peloteltu, että he joutuvat lähtemään Suomesta jos viranomaiset saavat tietää heidän olevan täällä.

 

Valtaosalle suomalaisista ihmiskauppa tuntuu varmasti etäiseltä ilmiöltä, mutta se johtuu lähinnä siitä, että silmämme ovat visusti kiinni. Jos asut suuremmassa kaupungissa, olet hyvinkin saattanut tavata ihmiskaupan uhrin: hän on saattanut tehdä ravintolalounaasi, siivota toimistosi, tai hän saattaa myydä seksiä naapurissasi ilman että olet asiaa huomannut. Poliisin mukaan Helsingin jokaisessa kaupunginosassa on asuntobordelleja. Ihmiskauppaa on myös esimerkiksi rakennus-, kodinhoito- ja kauneusaloilla, marjanpoiminnassa ja maataloustöissä. Usein toiminta on naamioitu lailliselta näyttäväksi.

 

Ihmiskauppaa voi hyvin kutsua nykypäivän orjuudeksi. Se on kansainvälinen miljoonabisnes, ja vakavaa talousrikollisuutta. Suomessa on onneksi viime vuosina herätty ihmiskauppaan keskuudessamme ja panostettu entistä enemmän sen kitkemiseen sekä ihmiskaupan uhrien auttamiseen. Poliisin kansallinen ihmiskaupparikoksiin erikoistunut ryhmä aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa.

 

Apua ihmiskaupan uhreille tarjoavat järjestöt ja Suomen valtio. Heille on tarjolla esimerkiksi pitkäaikaista turvallista majoitusta, terveys- ja sosiaalipalveluita, oikeudellista apua ja neuvoja, sekä apua Suomessa oleskelun laillistamiseen tai vapaaehtoiseen kotiinpaluuseen.

 

Tehdessäni taustatyötä tätä artikkelia varten eksyin eräälle suositulle suomalaiselle keskustelupalstalle, joka tosin ei ole tunnettu keskustelun laadusta. Siellä oli kommentoitu hiljattaista Paperittomat-dokumenttia, varmaankin pitkälti sitä näkemättä. Kommentit olivat pilkkaavia ja huokuivat välinpitämättömyyttä, vahingoniloa ja vihaa ihmiskaupan uhreja kohtaan. Internetissä räyhätessä on helppo jättää empatia narikkaan, mutta keskustelusta paistoi paitsi empatian, myös kriittisen ajattelun puute.

 

Vaikka emme haluaisi, me tavalliset suomalaiset hyödymme ihmiskaupasta. Ihmiskauppa tuo työvoimaa aloille, minne suomalaiset eivät halua, ja mahdollistaa halpoja palveluita ja tuotteita. Tavallinen kuluttaja voi toki yrittää olla osallistumatta tähän riistoon ja boikotoida epäilyttäviä palveluita ja yrityksiä, mutta tavallisen Pulliaisen tarkkaavaisuudella tai viitseliäisyydellä ei kansainvälisiä rikollisliigoja käräytellä. Eikä tarvitsekaan.

 

Veronmaksajina me maksamme myös poliisille ja Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle siitä, että ihmiskauppaan yhteiskunnassamme puututaan. Se on vähintä mitä me voimme tehdä – se, ja tietysti se, että käymme hakemassa sen empatian sieltä narikasta pölyttymästä. Kansainvälisessä mittakaavassa suurin osa suomalaisista on syntynyt kultalusikka suussa. Meillä on varaa ja velvollisuus auttaa niitä, jotka varjoissa kiillottavat niitä kultalusikoitamme.

                                                            -kirjoittanut Hanni H.

 

 

Lähteenä käytetty seuraavia YLE:n uutisartikkeleita https://yle.fi/uutiset/3-11699668 ja https://yle.fi/uutiset/3-12028802 sekä ihmiskauppa.fi -sivustoa.